Rottnest

Tässä ois vähän fiiliksiä sukelluksesta. Tuollaisella ihan hyvän kokoisella paatilla mentiin lähisaarelle, joka on kuulemma kaunis ihan maaltakin katseltuna. Matka sinne kesti n. 45 min ja oli kyl varsinkin sivutuulessa mielenkiintoinen. Sai pidellä penkin reunasta aika tiiviisti kiinni, et pysy paikallaan. Reunan yli tuli viel kivasti vedet jaloille, mut veteenhän me oltiin joka tapauksessa menossa, joten pienet roiskeet ei haitannu lainkaan.


Me ei menty maihin asti, vaan jäätiin rennikolle. Eka stoppi oli syvemmällä kun sit jälkimmäinen. Mentiin johonkin 14 metriin, eli ihan kivasti pääs pois pinnalta. Meidän piti vielä tehdä jotain harjotuksia ekalla suklauskerralla; irrotettiin maski vedessä, vähän kelluvuusharjotuksia ja sen semmosta. Tois kurssi oli kyl ihan superhyvä, koska nyt osaa sit kans selviytyä pahemmistakin tilanteista.


Tässä näkyy nyt sit vähän tosta paatin sisältä meininkiä. Matka meni tosiaan mukavasti, kun oli kaikenlaista tarjoilua (paitsi tietty alkoholia:). Ekan sukelluksen jälkeen saatiin perinteiset Aussi BBQ safkat eli makkaraa, lihapalleroita (siis vähän niinkun lihapullat mut isompia) salaatin yms. kera. Jälkkäriks sit hedelmiä ja ihan unelmahyvää suklaakakkua. Njams!


Sit on saatu vermeet päälle seuraavaa sukellusta varten. Tankki, painot yms. paino varmaan saman verran kun rinkka tänne tullessa eli alta 20 kg. Ihan hyvin sen kans kuitenkin huojutti, kun vene heilui. Mun vieressä on Tony, joka siis oli ainut mun lisäks tossa samassa Open Water Diver -ryhmässä.


Tässä sit mun aurinkoiset sukelluskamut, eli vetäjä Tim ja Tony jälleen. Tim osoittautui kyl loistotyypiks vaik onkin tasmanialainen (ausseille se on vähän sama kun meille ruotsalaiset.. :)


Lopuks viel vähän suttunen kuva mun hienosta sertifikaatista! Nyt oon sit Open Water Diver ihan virallisesti. =D Saan muutaman viikon sisällä sellasen kivan delfiinikortin, joka on kansainvälinen todistus siitä, et osaan käyttäytyä pinnan alla.. :)

Että tällaista tällä kertaa. Nyt pitäis sit keksiä jostain tulonlähde, et pystyn pitää taitoja yllä. Ei oo meinaan mikään halvin harrastus tääkään.. Mut sitäkin hienompi fiilis on päästä kalojen maailmaan, varsinkin kun täällä on monin paikoin näkyvyys vedessä n. 15 metriä. Nyt pitää ottaa vähän lepoa ja ens viikolla yritän sit perhaani mukaan päästä kalliota ylös päin.